Kohti kehotietoisuutta

 Kirjoittelen tänään tätä blogia sairaslomalaisena. Keho viestittää että nyt on liikaa kuormitusta ja tarvitsen pysähtymistä- treffejä itseni kanssa. Kurkkukipu ja kuumeinen olo kertoo sen minulle. Uuden vuoden alkaessa otin tavoitteekseni (en tehnyt uudenvuodenlupausta koska se luo paineita) etsiä aktiivisesti tapoja joilla saisin kuormittuneen ja ylivireisen (joskus myös hyvin alivireisen) hermostoni ja elimistöni rauhoitettua. Kehoni on vuosia jo ilmoitellut eri tavoin että se ei enää jaksa stressiä, painetta, pakkotahtisuutta, toisten mieliksi oloa, surua, katkeruutta ym. negatiivisuutta. Oman lisänsä vaivoihin tuo ikääntyminen, viidenkympin virstanpylväs tuli ohitettua mutta paljon on osuutta elämän varrella tulleilla traumoilla ja ei toivotuilla käänteillä, turvattomuuden ja arvottomuuden kokemuksilla.

 Taloudellinen huoli on myös jatkuvasti läsnä, mieli ja keho on koetuksella kun tili ei useimmiten riitä edes perusasioihin. Tästä tulee helposti myös ikävä kierre josta olen kärsinyt : stressi aiheuttaa sairauksia ja sairaslomia ja sairaslomat vähentävät palkkaa ja sairasteluun liittyvät kulut lääkkeineen verottavat tiliä. Asumis- ja elämisen kulut lisääntyvät mutta tulot eivät ja niin hullulta kuin se "sivistysvaltiossa" elävän suusta kuuluukin niin nälkääkin ajoittain joutuu näkemään. Helposti mieli ajautuu synkistelyyn kun ei ole varaa elää eikä tehdä mitään.

Vai onko niin? Nälkä  ja rahattomuus ovat pirullisia seuralaisia, ne pilaa tunnelman, saa kiukkuiseksi ja toivottomaksi, se on saletti. Mutta voiko muutoin saada elämäänsä lisää laatua, ilman rahaa? Sitä on ajoittain pohtinut ja löytänytkin hetkellisesti ratkaisuja-kiitos hyväntahtoisten ja ajattelevien ihmisten. Nyt kun viimeaikoina elimistö on todenteolla rummuttanut hätähuutoaan (hormonitoiminnan häiriöt, infektiot, keskivaikea masennus, kohonnut verenpaine, ihottumat ja nivelkivut= nivelpsoriaasidiagnoosi, kohonneet maksa-arvot=rasvamaksaepäilys, korkeat kolesterolilukemat) on ollut pakko siirtää huomiota omaan itseen-mitä minä tarvitsen? Ja mistä sitä "jotain tarvittavaa" saan? Ja ilman taloudellista panostusta.

Päätin vuodenvaihteen jälkeen lähteä kartoittamaan tarpeitani. Pyysin pari ystävääni tekemään kanssani unelmakarttoja tai aarrekarttoja, miksi niitä nyt kukakin kutsuu. Tässä taas yksi hyvä linkki kartanteko-ohjeisiin jos itse innostut (sieltä löytyy paljon muutakin konstia itsetuntemuksen lisäämiseen). Omaan karttaani etsiytyi lauseita jotka vahvistavat ajatustani että täytyy lähteä liikkeelle läheltä. Nähdä mitä hyvää nyt on ja vahvistaa olemassa olevaa hyvää. Pitää läheiset lähellä. Ruokkia luovuutta itsessäni, kutsua ja herätellä sitä puolta jotta voisin paremmin ilmaista sitä mitä tarvitsen. Olla yhteydessä toisiin mutta myös pitää tärkeänä omaa aikaani ja varata aikaa treffeille itseni kanssa. Kodista haluan tukikohdan jossa olisi hyvä olla ja jonka tunnelmaa voisi jakaa myös ystäville kutsumalla heitä juhlistamaan arjen pieniä hetkiä. Vaikka nyyttärien muodossa jos itsellä ei ole varaa tarjota. Annan luonnon eheyttää ja inspiroida minua - se ei sentään vielä ole maksullista.

Vielä en ole sisäistänyt ihan täysin sitä että tarvitsen ihan oikeasti elämäntaparemontin. Tiedän että olen hieman ylipainoinen ja sairauteni johtuvat osittain liikkumattomuudesta ja vääristä ruokatottumuksista henkisten vaikeuksien lisäksi, mutta kova kalloni vaan hakeutuu tuttuihin ja turvallisiin kaavoihin. Uuden omaksuminen tuntuu työläältä. En tiedä mikä liikuntalaji olisi sellainen ettei se aiheuttaisi lisää stressiä ja ahdistusta. Uiminen ja salilla käynti luovat vääristyneen kehonkuvan vuoksi ahdistusta ja paniikkikohtauksia, jumppien kova tahti ja kovat äänet saa erityisherkän hermostoni ylikuumenemaan, kävelykin tuntuu vaivalloiselta koska siinä nivelpsorista kipeät nivelet joutuvat rasitukselle (tosin kuulemma liike on lääke tässä, mutta tiedän myös että kun liikkeen jälkeen on lepoa niin silloin nuo kivut alkavat). Päätin että lähden liikkeelle hyvin pienin askelin - peruna kerrallaan, niinkuin opin hokemaan itselleni käytyäni terapiassa muutaman vuoden. Kuulostelen itseäni, tutkin millainen kehoni on,mitä se tarvitsee, mitä se jaksaa ja mitä ei, mistä se tykkää?  Annan sille sopivassa määrin haastetta, ilman pakkoa ja jos se haluaa vain olla, annan sen olla - ilman syyllisyyttä joutenolosta. Syyllisyys ja häpeä ovat sisäänrakennettuja taipumuksia ja niistä saakin ihan oman blogipostauksen jossain myöhemmässä vaiheessa.

Ensimmäinen kehonhavainnointikokemus tämän päätöksen jälkeen oli äänimaljarentoutus. Minulle tuli tilaisuus osallistua ilmaiseksi ensikertaa tällaiseen tilaisuuteen ja olihan se elämys! Tunti ihan omaa aikaa josta tiesin ettei mikään katkaise tätä omaa aikaani. Saan vain keksittyä kokemaan miten kehoni reagoi. Hieman olotilaa vaikeutti, että alaselkäni oli ilmeisesti nivelpsorista johtuen niin kipeä että selällä makaaminen tuotti kipua enkä älynnyt että olisin varmasti voinut olla myös päinmakuulla. Mutta "noitarummulla" tuotettu ääni resonoi ihanasti kehossa kun ohjaaja kuljetti rumpua vartalon yli. Kuvittelin mielessäni eläinhahmoisen shamaanin joka liikkui vierelläni rumpuun lyöden. Seuraavaksi äänimaljat resonoivat kehossa ihan omalla tavallaan, taustalla soi luonnon ääniä: veden solinaa ja lintujen laulua. Mielikuvitus maalasi heti vierelleni enkelin joka soitteli kirkonkellomaisia soittimia. Mieli oli hyvin läsnä tuossa hetkessä ja sitä olotilaa nyt aktiivisesti haenkin elämääni. Tämä oli juuri sitä mitä kehoni nyt tarvitsi. Tilaisuuden päätteeksi joimme teetä kaikessa rauhassa. Keho ja mieli tuntuivat rennoilta.

Tuokion päätyttyä tuli tunne että tätä on saatava elämään lisää ja kolusin netistä tahoja jotka järjestävät äänimaljarentoutusta. Mm. työväenopistoista saattaa löytää parinkympin hintaisia tuokioita huokeimmillaan. Mutta kun ajatuksena on että koitan päästä hyvään lopputulokseen eli hyvään oloon ja kohti kehotietoisuutta ilman taloushuolia niin netistäpä löytyy Youtuben välityksellä ihan ilmaiseksi äänimaljarentoutuksia. Tässä esimerkiksi pari sellaista, tarvitset vain mukavan häiriöttömän tilan ja mieluiten kuulokkeet korville: Äänimaljarentoutus , Toinen äänimaljarentoutus. Jotkut saattavat myös terapiaopinnoissaan tarvita koeasiakkaita jolloin saattaa päästä "koekaniiniksi" ihan ilmaiseksikin. Kannattaa seurailla aiheeseen liittyviä tahoja ja sivustoja.

Tänään päätin kokeilla pitkään pohdinnassa ollutta joogaa liikuntamuotona, uskon että se voisi olla itselleni sopivin ainakin tällä hetkellä. Löysin ihanan videon joka oli mahdollinen toteuttaa näin flunssaisenakin, ei vaadi ponnistelua eikä erityisiä välineitä vaan on lähinnä kehon kuulostelua. Jonkinlainen jumppamatto on ihan hyvä alla mutta siinäkin voi soveltaa jos ei sellaista löydy. Tuokion jälkeen oli oikein hyvä olo (jopa niin hyvä että sain virtaa aloittaa tämän blogitekstin!), kääriydyin peiton sisään ja nautin rentoudesta joka tuli kevyesti venyttävien lempeiden liikkeiden jälkeen. Nivelkipuni tuntuivat myös hivenen hellittäneen. Tässä linkki tuohon videoon: Yin-jooga: hallinnasta sallintaan .