Kuutamolla

Tänään pohdin naiseuden ja naisellisuuden asioita, kumpikin on minulle hieman vaivaannuttavia asioita. Sen pohdinnan kautta ajauduin löytämään myös uuden äänikirjan Äitihaava -tyttären raskas perintö . On aika hassua että olen jo keski-iän kynnyksen ylittänyt ja aivan hukassa naiseuteni kanssa, luulisi että sitä olisi jo sinut itsensä ja identiteettinsä kanssa. Mutta kaikkea muuta. Aikoinaan ulkoapäin tulleet negatiiviset kommentit, eleet ja ilmeet, nolaaminen, muihin vertaaminen ja moittiminen vaikuttavat käsitykseeni itsestäni ja mahdollisuuksistani. Uskon että tuo kirja antaa näkökulmia siihen miksi naiseus on minulle ahdistava asia ja miksi se vaikuttaa elämässäni moneen asiaan, ei vähiten parisuhteeseen. Tämän kirjan myötä aukeaa taas yksi  löytää apua heikkoon minä- ja kehonkuvaani. Psykoterapioista en ole valitettavasti saanut apua näihin vaikka parivuotta olen koittanut niihinkin oljenkorsiin tarttua. Jutustelu ei ole valitettavasti tuottanut tulosta, varsinkin kun olen tottunut pitämään ongelmat ominani enkä näin ollen päässyt parinvuoden aikana ollenkaan omien kipupisteitteni ytimeen, en edes lähelle niitä. Silottelin ja kiersin itsetunto-ongelmiani ja puhuin aivan muista asioista etten paljastuisi haavoineni. Lopetin terapian (joka ei ryhmämuotoisena ollut myöskään introvertin juttu) ja päätin että tästä eteenpäin terapiani tulee olemaan mallia "tee se itse", fiilispohjalta. Menen sitä kohti mikä milloinkin resonoi ja hankin tietoa ja vertaistukea itse.

Laitoin tähän postaukseen kuvaksi kuvakaappauksen sovelluksesta jonka latasin tänään puhelimeeni. Sovellus näyttää kuun vaiheet. Kuu alkoi kiinnostamaan kun luin mm. tekstin   feminiinirituaaleista . Kiehtova tapa pysähtyä naisenergiansa äärelle ja aion kyllä joskus näitä kokeilla ihan jo senkin vuoksi että hermostoni hetkessä olemista, maadoittumista ja konkreettista pysähtymistä. Kuu on kiinnostava monella muullakin tavoin esimerkiksi siihen liittyvän symboliikan vuoksi. Symboliikka on aina kiinnostanut minua sen mielenkiintoisten tarinoiden vuoksi. Kuun vaiheiden vaikutus meihin maapallolla eläväisiin on myös todella kiintoisaa ja aion siitäkin opetella lisää. 

Edellisessä postauksessani käsittelin väriterapiaa ja sinistä väriä. Kokeilin siniselle altistumista leikkamalla ja liimaamalla. Kuuntelin äänikirjaa ja leikkelin naistenlehdistä sivujen sinisiä kohtia ja leikkelin niistä erikokoisia neliöitä ja liimailin niitä summamutikassa taustapaperiin. Sinänsä hyödyttömältä vaikuttavaa hommaa mutta todella rentouttavaa ja parhainta hetkessä olemista. Minun on vaikea keskittyä äänikirjoihin (ja luettaviin kirjoihin vielä enemmän), mutta kun kädet saivat tekemistä pystyin ymmärtämään kuulemaani paremmin. Lisäksi sininen väri rauhoitti ja kun sain paperin täyteen sinistä, tuli hyvä olo siitä että sain jonkun asian valmiiksi. Tätä olen kaivannut ollessani uupunut sillä minua on ahdistanut tunne että en saa mitään aikaiseksi enkä onnistu missään. Nähtävästi tavoitteet on laitettava tarvittaessa näin pieniksi jotta saa elimistöönsä mielihyvähormoneja joiden varastot ovat uupuneella tyhjentyneet. Sinisen värin käyttö terapian välineenä toimii tämän kokemuksen mukaan erittäin hyvin ja alla oleva netistä löytämäni teksti tukee sinisen värin terapiavaikutuksia.

Askel terveyteen-sivusto 13.8.2021:

Mitä sininen väri merkitsee psykologiassa?

Sininen väri yhdistetään usein veteen (erityisesti mereen) ja taivaaseen. Nämä mielleyhtymät tekevät siitä rauhan ja tyyneyden symbolin, erityisesti kun sävyt ovat vaaleita, kuten vaaleansininen.

Se on myös yksi niitä värejä, jotka yhdistetään eniten kykyyn hallita. Sen välittämiä ominaisuuksia ovat yleensä myös sietokyky, introspektio ja ymmärrys.

Sininen yhdistetään myös luottamukseen, muista huolehtimiseen, uskottavuuteen, valtaan, vakavuuteen, luovuuteen, fyysiseen energiaan, sydämellisyyteen ja teknologiseen kehitykseen.